Ilomant­sin kulta­ta­ri­na kiehtoi kävijöi­tä – Pampa­lon avoimis­sa ovissa riitti nähtä­vää

Pampalon kaivoksella vietettiin jälleen elokuussa perinteistä Avoimien ovien päivää, jolloin yli 150 kyläilijää pääsi tutustumaan kotimaisen kullantuotannon arkeen paikan päällä. Päivän aikana kaivosalueella pääsi kurkistamaan kullantuotannon eri vaiheisiin aina malminetsinnästä rikastamoon saakka.

Kallio kertoo kultaesiintymästä

Yksi päivän suosituimmista kohteista oli malminetsinnän esittelypiste, jossa tutustuttiin kairasydämiin eli kalliosta kairattuihin kivipötkylöihin sekä alueelle tyypillisiin kivilajeihin. Geologit olivat kärränneet näytille lukuisia erilaisia kiviä ja mineraalinäytteitä, kuten kvartsiturmaliinia, talkkikiveä, rikkikiisua ja Ukko-esiintymän raidallista rautamuodostumaa.

Harvalle oli ennestään tuttua, että Ilomantsin kunnan halki kulkeva vihreäkivivyöhyke kätkee sisäänsä monipuolisen geologisen aarrekammion. Kivien rakenteet ja mineraalit kertovat geologeille, missä kultajuonet saattavat sijaita. Näytteitä tutkittiin tarkasti suurennuslasien avulla, ja geologit opastivat, miltä mikäkin mineraali kivessä näyttää ja mitä se kullanetsinnässä tarkoittaa.

Arkea kilometrin syvyydessä

Kaivoksen esittelypisteellä vierailijoille avattiin maanalaisen kaivoksen rakennetta. Havainnekuvien avulla vierailijat pääsivät näkemään, miten kullankaivuu etenee syvällä maan alla ja miten kultasuonta käytännössä seurataan. Pampalossa louhintaa tehdään jo lähes kilometrin syvyydessä, josta malmi kuljetetaan maan pinnalle noin seitsemän kilometriä pitkän tunnelin kautta.

Päivänvaloon nostettu kultamalmi varastoidaan ”murskanmäellä” ennen kuin tonnien painoiset lohkareet syötetään rikastamon järeiden murskaajien hampaisiin.

Pihamaalla erityistä huomiota herätti kaivospora, jonka valtava koko teki vaikutuksen kaikenikäisiin vieraisiin. Massiivinen kalusto havainnollisti konkreettisesti, ettei kallion murtamiseen riitä aivan tavallinen porakone.

Rikastamossa kuplii kultainen vaahto

Perinteinen rikastamokierros kuului myös tämän vuoden ohjelmaan. Vierailijat pääsivät seuraamaan kullantuotannon eri vaiheita käytännössä: murskattu kiviaines etenee prosessissa eteenpäin, kullanvärinen rikastusvaahto kuplii altaissa ja lopputuloksena syntyy kultarikastetta.

Monelle tuli yllätyksenä, että kultakaivoksen lopputuote ei kimalla, vaan muistuttaa ulkonäöltään pikemminkin vaatimatonta savikasaa kuin kiiltävää jalometallia.

Kullankaivajan tunnelmaa vaskoolilla

Päivän aikana vierailijat pääsivät myös kokeilemaan kullanhuuhdontaa vaskoolin äärellä – tosin ilman vettä. Jokainen sai poimia itselleen ”kultahippusen” muistoksi. Samalla opittiin vanha kullankaivajien viisaus: kaikki kiiltävä ei ole kultaa.

Vaskoolista löytyneet hippuset olivat oikeasti kissankultaa, mutta ne herättivät silti runsaasti innostusta erityisesti perheen pienimmissä.

Avoimien ovien päivä tarjosi jälleen mahdollisuuden kurkistaa suomalaisen kullantuotannon maailmaan, esittää kysymyksiä asiantuntijoille ja nähdä omin silmin, miten arvokas luonnonvara kulkee kalliosta kohti lopputuotetta. Kiitos kaikille vierailijoille mielenkiinnosta, kysymyksistä ja mukavista keskusteluista. Oli ilo saada esitellä Pampalon toimintaa ja jakaa vierailijoiden kanssa pala ilomantsilaista kultatarinaa.

Nähdään taas ensi vuonna!

Faktaboksi:

• Endomines louhii malmia vuodessa noin 250 000-350 000 tonnia
• Pampalossa malmin kultapitoisuus on noin 2–3 g/t
• Kultarikasteessa on kultaa noin 100 g/t. Kulta kuljetetaan Harjavaltaan metallisulattamo Boliden AB:lle.
• Vuonna 2025 Endomines tuotti 16 630 unssia kultaa, mikä vastaa 517,2 kg. Vuonna 2026 tammi-kesäkuussa yhtiö tuotti 9 692 unssia kultaa, eli 301,5 kg.
• Endominesin liikevaihto vuonna 2025 oli 45,5 miljoonaa euroa, ja tammi-kesäkuussa 2026 34,7 miljoonaa euroa