Kalastustiedustelun perusteella kalastus Hattujärvessä oli mahdollisesti hieman kasvanut. Näin ollen myös kokonaissaalis oli hieman noussut vuoteen 2016 verrattuna. Kalastus Hattujärvessä painottuu kesäkauden lisäksi vuoden ensimmäisille kuukausille. Tyypilliset petokalat ahven, hauki ja kuha ovat merkittävimmät järven saalislajit ja näistä etenkin kuhakannan koetaan aiempien tiedusteluiden tavoin edelleen voimistuneen. Saalistilastosta tämä ei näy, mutta siian koettiin runsastuneen, mikä kertonee istutusten onnistumisesta järvessä.
Kalastusta haittaavista tekijöistä etenkin pyydysten likaantuminen sekä myös vedenlaadun heikentyminen olivat aiempien vuosien tavoin merkittävimpinä pidetyt haitat. Hattujärven koeverkkokalastuksen yksikkösaalis oli vesimuodostumatyypin vertailuarvoihin peilaten pieni niin yksilömäärän kuin biomassankin suhteen. Rehevöitymistä ilmaisevien särkikalojen osuus biomassasta oli myöskin pieni. Kalakannan rakenne oli ahvenen petokoon osuuden ja ahventen pituusjakaumien perusteella normaali. Särkien pituusjakauma sen sijaan on epätyypillinen, sillä särkien pieniä yksilöitä ei saatu saaliiksi lainkaan.
Hattujärvi luokittuikin kaikkien koeverkkokalastuksen yksikkösaalismuuttujien osalta erinomaiseksi. Yksikkösaaliit ovat kuitenkin vertailuarvoihin peilaten hyvin pieniä, mikä voi viitata kalatuotantoa rajoittaviin tekijöihin järvessä. Näitä voivat olla happamuus ja/tai erittäin runsas humuksisuus ja tästä johtuva perustuotannon lasku. Särkien vähäinen määrä koekalastussaaliissa viittaa myös happamuuteen. Hertta-ympäristötietokannan perusteella pH on Hattujärvessä ainakin ajoittain särjen lisääntymismenestystä rajoittavalla tasolla pH 5,0–5,3. Nämä ovat kuitenkin valuma-alueen ominaisuuksia ja mahdollisesti turvemaiden maankäyttöön liittyviä asioita, eikä Pampalon kaivoksella todennäköisesti ole valuma-alueelta tulevan humuskuorman mittakaavassa vaikutuksia.
Sähkökalastuksessa Sivakkojoen koealalta ei saatu saalista. Hattujärven alapuolisesta Hattujoen Hattukoskesta saatiin järvikaloja: ahvenia ja salakoita. Hattujoen alemmalta koealalta saatiin saaliiksi kolme särkeä. Sähkökalastusten saalis on eri vuosina koostunut järvikaloista. Vaateliaiden virtavesilajien esiintymistä Sivakkojoessa tai Hattujoessa ei ole havaittu, mikä viittaa muutoksiin joen rakenteessa tai vedenlaadussa. Hattujärven kalojen raskasmetallipitoisuudet olivat alle määritysrajojen. Määritysrajat ovat nousseet alihankintalaboratorion vaihtumisen myötä, mutta pitoisuudet ovat nykyisilläkin määritysrajoilla edelleen pieniä.