Pääsisältöön
Pääsisältöön

Kaivos­toi­min­ta on luvan­va­rais­ta


Suomen kaivoslain mukainen lupaprosessi jakaantuu kolmeen osaan

  1. Varausilmoitus antaa hakijalle oikeuden varata alue malminetsintälupahakemuksen valmistelua varten. Ilmoitus tehdään kaivosviranomaiselle. Varaus ei oikeuta malminetsintään, mutta tuottaa etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen jättämiselle.
  2. Malminetsintälupa antaa oikeuden tutkia geologisten muodostumien rakenteita ja koostumusta lupa-alueella. Myös muita kaivostoimintaa valmistelevia tutkimuksia ja malminetsintää esiintymän paikallistamiseksi sekä sen laadun, laajuuden ja hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseksi voi tehdä lupaehtojen mukaisesti. Etsintäalueelle saa rakentaa tai siirtää tarpeellisia väliaikaisia rakennelmia ja laitteita. Malminetsintälupa ei anna oikeutta malmiesiintymän hyödyntämiseen, mutta se antaa luvanhaltijalle etuoikeuden kaivosluvan hakemiseen. Malminetsintälupa ei rajoita alueen omistajan oikeutta käyttää aluettaan tai määrätä siitä.
  3. Kaivoslupa antaa oikeuden kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen. Se oikeuttaa hyödyntämään kaivosalueelta löydetyt kaivosmineraalit, kaivostoiminnassa sivutuotteena syntyvän orgaanisen ja epäorgaanisen pintamateriaalin, ylijäämäkiven ja rikastushiekan sekä muut kaivosalueen kallio- ja maaperään kuuluvat materiaalit. Lisäksi kaivoslupa oikeuttaa malminetsintään kaivosalueella. Kaivostoiminta vaatii myös erillisen kaivosturvallisuusluvan, jonka myöntää Tukes.

Vastuul­li­ses­ti tuotet­tua kotimais­ta kultaa – Pampa­los­ta

Haluamme olla alan johtavien yhtiöiden joukossa vastuullisen ja kestävän kaivostoiminnan harjoittamisessa ja jatkuvassa kehittämisessä. Pyrimme liiketoimintamme kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

Vastuullisuus Endominesilla

Kaivostoiminta

Kaivoksen perustaminen ja kaivostoiminta tarvitsevat Tukesista kaivosluvan ja kaivosturvallisuusluvan. Kaivostoiminnan aloittaminen vaatii muitakin lupia, joista keskeisin on ympäristölupa. Ympäristöluvan myöntää ympäristöviranomainen. Alla on kuvattuna keskeisiä seikkoja kaivostoimintaa säätelevistä luvista.

Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen on oltava kaivoslupa.

Kaivoslupa antaa luvan haltijalle oikeuden:

  • hyödyntää kaivosalueella tavatut kaivosmineraalit
  • hyödyntää kaivostoiminnassa sivutuotteena syntyvä ylijäämäkivi, rikastushiekka ja muut kaivosalueen kallio- ja maaperään kuuluvat aineet siltä osin kuin niiden käyttö on tarpeen kaivostoimintaan kaivosalueella
  • tehdä malminetsintää kaivosalueella

Kaivosluvan haltijan velvollisuudet

Kaivosluvan haltija on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaivostoiminnasta ei aiheudu

  • haittaa ihmisten terveydelle
  • vaaraa yleiselle turvallisuudelle
  • huomattavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle
  • yleisen tai yksityisen edun loukkausta
  • kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta
  • kaivoksen ja esiintymän mahdollisen tulevan käytön ja louhimistyön vaarantamista tai vaikeuttamista

Kaivosluvan haltija on velvollinen vuosittain toimittamaan kaivosviranomaiselle selvityksen esiintymän hyödyntämisen laajuudesta ja tuotantotuloksista sekä ilmoittamaan, jos tiedot mineraalivarannoista muuttuvat olennaisesti.

Ympäristönsuojelulain mukaan kaivostoiminta ja malmin tai mineraalin rikastaminen vaativat aina ympäristöluvan.

Ympäristöluvassa lupaviranomainen antaa tarpeelliset määräykset

  1. päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista
  2. maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä
  3. jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä
  4. toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa
  5. toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista
  6. muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa

Ympäristölupaan liittyvät

  • Vesilaki ja vesilupa
  • Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (yva-laki)
  • Suojelualueet ja kaivoslaki
  • Maastoliikennelaki
  • Kaivannaisjäteasetus
  • Patoturvallisuuslaki
  • Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lupamääräyksiä annettaessa otettaan huomioon

  • toiminnan luonne
  • alueen ominaisuudet
  • toiminnan vaikutus ympäristöön
  • ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys
  • tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa em. toimet

Toimivaltainen viranomainen ympäristölupa-asioissa kaivostoimintaan liittyen on aluehallintovirasto.

Kaivostoimitus antaa kaivosluvan tai kaivosalueen lunastusluvan haltijalle oikeuden käyttää kaivosaluetta kaivostoimintaan. Maanmittauslaitoksen toimittama kaivostoimitus käynnistyy, kun Tukes on myöntänyt kaivosluvan.

Kaivosluvan haltija voi hankkia kaivostoimintaa varten tarvittavan alueen omistus- tai käyttöoikeuden joko sopimusteitse tai hakea kaivosaluelunastuslupaa valtioneuvostolta. Alueiden käyttöoikeuksien lunastaminen ja muiden erityisten oikeuksien lunastaminen tehdään Maanmittauslaitoksen kaivostoimituksessa. Jos Maanmittauslaitos ei voi myöntää lunastusoikeutta kaivostoimituksessa, niin Valtioneuvosto voi myöntää oikeuden käyttää toiselle kuuluvaa aluetta kaivosalueena. Kaivosluvan haltija ei kuitenkaan saa aluetta omistukseensa.

Kaivoslain mukaiset maanomistajakorvaukset

Kaivosluvan haltijan on maksettava kaivosalueeseen kuuluvien kiinteistöjen omistajille vuotuinen korvaus, eli louhintakorvaus. Velvollisuus louhintakorvaukseen alkaa, kun kaivoslupa on lainvoimainen. Tukes vahvistaa maanomistajille maksettavat louhintakorvaukset vuosittain. 

Kaivoksen rakentamiseen ja tuotannolliseen toimintaan on oltava kaivosturvallisuuslupa. Kaivosturvallisuutta valvoo Tukes, joka myöntää myös kaivosturvallisuusluvat.

Kaivosturvallisuuslupa

Kaivosturvallisuus tarkoittaa kaivoksen rakenteellista ja teknistä turvallisuutta, vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemistä sekä onnettomuuksista aiheutuvien haitallisten seurausten rajoittamista.

Kaivoksen rakentamiseen ja tuotannolliseen toimintaan on oltava kaivosturvallisuuslupa.

Tukes tarkastaa toiminnassa olevat kaivokset määräajoin. Kaivosyhtiön on kaivosturvallisuudesta huolehtiessaan noudatettava mm. seuraavia toimintaperiaatteita:

  • vaarat ja onnettomuusuhat tunnistetaan
  • vaaratekijät poistetaan
  • jos vaaratekijöiden poistaminen ei ole mahdollista, määritetään vaarojen rajoittamista koskevat turvallisuuspäämäärät ja ryhdytään toimenpiteisiin, joilla rajoitetaan vaaratekijöistä aiheutuvat haitalliset seuraukset mahdollisimman vähäisiksi ja toteutetaan onnettomuuksien ehkäisemisen kannalta tarpeelliset toimenpiteet ja varaudutaan pelastustoimenpiteisiin.

Tarkastuksilla Tukes toteaa kaivoksen teknisen toteutuksen, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmät. Tarkastuksista laaditaan tarkastuskertomus, johon merkitään tarkastetut kohteet ja havaitut puutteet.

Kaivoksen työturvallisuudesta säädetään erikseen ja kaivosten työturvallisuutta valvovat Aluehallintovirastojen työsuojeluyksiköt. Kaivosten ympäristölupien noudattamista valvovat alueelliset ELY-keskukset ja säteilyturvallisuutta kaivoksilla valvoo Säteilyturvakeskus.

Kaivostoiminta päättyy, kun kaivoslupa raukeaa tai lupa peruutetaan. Kaivosyhtiön on viimeistään kahden vuoden kuluttua kaivostoiminnan päättymisestä saatettava kaivosalue ja kaivoksen apualue yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon, huolehdittava alueiden kunnostamisesta, siistimisestä ja maisemoinnista sekä suoritettava kaivosluvassa ja kaivosturvallisuusluvassa määrätyt toimenpiteet. Kaivosyhtiö saa pitää paikallaan kaivoksesta louhitut kaivosmineraalit sekä maan pinnalla olevat rakennukset ja rakennelmat kahden vuoden ajan siitä, kun kaivostoiminta on päättynyt.

Kaivosyhtiön on tehtävä kirjallinen ilmoitus Tukesiin välittömästi, kun kaivosalue on kunnostettu. Tämän jälkeen Tukesin on järjestettävä lopputarkastus, jollei tarkastusta pidetä ilmeisen tarpeettomana. Lopputarkastuksessa Tukes toteaa, onko lopettamiseen liittyvät toimenpiteet olennaisilta osin tehty ja arvioi yleisten ja yksityisten etujen turvaamisen kannalta välttämättömät seikat.

Lopputarkastukseen kutsutaan kaivosyhtiö ja asianosaiset, joita asia erityisesti koskee, etenkin maanomistajat, kunnan edustajia, paikallinen ELY-keskus ja tarvittaessa muitakin yleistä etuja valvovia viranomaisia. Lopputarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, josta käy ilmi tarkastuksen kulku ja siinä tehdyt havainnot sekä keskeisiltä osin esitetyt muistutukset ja mielipiteet.

Kaivosalueen hallinnan palautuminen

Kun kaivostoiminnan lopettamispäätös on lainvoimainen, kaivostoiminnan harjoittajan käyttö- ja hallintaoikeus kaivosalueeseen sekä käyttö- ja muu oikeus kaivoksen apualueeseen lakkaavat. Samalla kyseiset alueet palautuvat korvauksetta kiinteistön omistajan haltuun.

Kaivostoiminnan päätyttyä kaivostoiminnan harjoittaja vastaa edelleen kaivosluvassa annettujen määräysten tai kaivostoiminnan lopettamispäätöksessä annettujen määräysten mukaisesti kaivosalueen ja kaivoksen apualueen seurannasta sekä tarvittavista korjaavista toimenpiteistä ja toimenpiteiden kustannuksista.

Lisätietoa: https://tukes.fi/teollisuus/kaivostoiminta