Vesien­hal­lin­ta

Kaivostemme vesienhallinta

Yksi kaivoksen toiminnan aikaisista ympäristövaikutuksista on vesipäästöt. Lähtökohtana kaivosvesien käsittelyssä ja hallinnassa Endominesilla on kaivostoiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja pienentäminen. Endominesin ympäristö- ja vesitalousluvissa on useita vedenhallintaan liittyviä lupamääräyksiä, joiden toteutumista me Endominesilla sekä viranomaiset, seuraamme aktiivisesti.

Pampalo

Kaivosvesiä syntyy maanalaisen kaivoksen ja avolouhoksen kuivanapitovesistä ja valumavesistä, kuten sade- ja sulamisvesistä. Kuivanapitovedet muodostuvat pohjavesivirtaamasta sekä sade- ja sulamisvesistä. Kuivanapitovesien määrä kasvaa louhoksen pinta-alan kasvaessa ja maanalaisen kaivoksen syventyessä, mutta vähenee kaivoksen edetessä pinta- ja pohjavesimuodostuman alapuolelle.

Maanalaisesta kaivoksesta ja louhoksista pumpattava vesi sisältää kiintoainetta, joka on lähinnä hienoksi jauhautunutta kiviainesta. Kuivanapitovedet sisältävät myös jonkin verran louhittavista mineraaleista peräisin olevia metalleja sekä räjäytysainejäämiä. Vedenlaadun tarkkailut ovat todentaneet vaikutuksemme ympäristössä oleviin vesistöihin olevan kuitenkin vähäinen.

Kaivosvedet selkeytetään kaivosvesialtailla ja niitä voidaan johtaa tarvittaessa Lietojaan esimerkiksi tulvakaudella. Käsittelyä voidaan tarpeen mukaan tehostaa kemikaloimalla. Kaivosvedet pumpataan selkeytysaltaalle tai rikastushiekka-altaalle.

Rikastamo ottaa prosessivetensä selkeytysaltaasta. Rikastamosta tuleva rikastushiekkaliete johdetaan rikastushiekka-altaaseen, jossa hiekka erotetaan lietteestä laskeuttamalla. Erottuva vesi pumpataan selkeytysaltaaseen ja edelleen takaisin prosessiin. Näin toimien rikastusprosessiin ei tarvitse ottaa vettä kaivosalueen ulkopuolelta, ja samalla myös kaivosalueelta poistettavan veden määrä pystytään pitämään mahdollisemmin vähäisenä.

Rikastushiekka-altaasta suotautuvat vedet kerätään suotovesiojilla yhteen ja siitä keruualtaaseen. Keruualtaasta ne pumpataan joko takaisin prosessiin tai jälkiselkeytysaltaaseen, josta ne johdetaan pintavalutuskentän kautta Riitaojaan. Suotovesien määrää ja laatua seurataan näytepisteellä jatkuvatoimisesti.

Selkeytysaltaan ylitevesiä juoksutetaan tarpeen mukaan jälkiselkeytysaltaan kautta Riitaojaan, josta vedet ohjautuvat suo-ojastoa pitkin Sivakkojokeen ja edelleen Hattujärveen. Jälkiselkeytysaltaalla on mahdollista suorittaa kemikalointia kiintoaineen poistamiseksi. Juoksutusvesien määrää ja laatua seurataan näytepisteellä.

Hosko

Maanalaiseen kaivokseen ja avolouhokseen kertyy esimerkiksi sadevettä sekä vuotovesiä louhosalueen maa- ja kallioperästä. Sade- ja vuotovedet eli kaivoksen kuivatusvedet pumpataan maan pinnalle tasausaltaaseen, johon ohjataan myös sivukivialueen suotovedet. Tasausaltaasta vedet jatkavat selkeytysaltaan kautta pintavalutuskentälle ja vesistöön. Vesijakeiden laatua tarkkaillaan ennen selkeytysallasta, selkeytysaltaan jälkeen sekä pintavalutuskentän jälkeen.

Vesienkäsittely toteutetaan kaksivaiheisena allaskäsittelynä, joka koostuu tasausaltaasta ja selkeytysaltaasta. Vesienkäsittelyssä kiintoaines laskeutuu altaiden pohjalle. Varsinainen vesienkäsittely toteutetaan tasausaltaassa, jossa metallit tarvittaessa saostetaan ja kiintoaineet poistetaan kemikaloimalla. Tarvittaessa veden pH:ta myös säädetään kalkilla tai lipeällä.

Tasausaltaasta vedet johdetaan selkeytysaltaaseen. Selkeytyneet vedet johdetaan virtaamamittauksen ja näytteenottopisteen kautta pintavalutuskentälle ja edelleen purkuojaan (Valkeapuro).

Tarkkailuohjelmat ja vedenlaadun tarkkailu

Endominesin ympäristötarkkailua tehdään Pampalon kaivoksen sekä Hoskon ja Rämepuron satelliittikaivosten tarkkailuohjelmien mukaisesti.

Vedenlaatua seurataan velvoitetarkkailun mukaisesti näytteenotolla neljä kertaa vuodessa. Velvoitetarkkailussa on mukana Pampalo, Hosko ja Rämepuro. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suorittaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Lisäksi Endomines suorittaa omaehtoista vesien tarkkailua kaivosalueilla. Tarkkailu suoritetaan viikoittain ja kuukausittain. Näytteenottoa tihennetään edelleen poikkeustilanteissa, kuten tulvien tai juoksutusten aikana.

Kaivosvesien hallintaan liittyvät velvoitetarkkailut raportoidaan tulosten saavuttua valvovalle viranomaiselle (Lupa- ja valvontavirasto) sekä Ilomantsin kunnan ympäristötoimeen. Myös vesien hallintaan liittyvät poikkeustilanteet raportoidaan viranomaisille. Poikkeustilanteisiin ja kuormitukseen liittyvät asiat raportoidaan ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti vuosittain Lupa- ja valvontavirastolle ja Ilomantsin ympäristösihteerille.

Kaivosten sulkeminen

Kaivosten sulkemissuunnitelmassa on huomioitu vesien hallinta kaivoksen sulkeutuessa. Suunnitelman mukaisesti toiminnan päätyttyä louhosten kuivanapito eli veden pumppaaminen louhoksista vesialtaisiin lopetetaan. Maanalaiset louhostilat ja avolouhos täyttyvät pohja- ja pintavedellä. Louhostilojen pinnankorkeutta ja vedenlaatua tarkkaillaan jälkitarkkailuohjelman mukaisesti. Louhostilan täyttymisen edistyttyä arvioidaan vesienjohtamiseen mahdollisesti tarvittavat muutokset sen hetkisten vedenlaatutietojen mukaan.

Kaivoksen jälkihoitovaiheen vesienkäsittelyn tavoitteiksi on asetettu se, että käsittelyjärjestelmät edellyttävät mahdollisimman vähän valvontaa, ja että pumppauksista voidaan luopua. Lähtökohtana on, ettei läjitys- tai rikastushiekka-alueen suotovesiä tai louhosten ylivuotovesiä tarvitsisi käsitellä. Alueella kuitenkin varaudutaan vesienkäsittelyyn varaamalla riittävät alueet, rakennusmateriaalit ja resurssit käsittelyn toteuttamiseksi. Aktiiviseen tai passiiviseen käsittelyvaiheeseen tai käsittelystä kokonaan pois siirrytään, kun ympäristökuormitus saadaan hyväksyttävälle tasolle.

Tutustu myös näihin

Maankäyttö

Ympäristöntarkkailu

Ympäristövaikutusten arvioinnit

Kaivosten sulkeminen

Raportit ja mittaustulokset