Vesienhallinta

Kaivostemme vesienhallinta
Yksi kaivoksen toiminnan aikaisista ympäristövaikutuksista on vesipäästöt. Lähtökohtana kaivosvesien käsittelyssä ja hallinnassa Endominesilla on kaivostoiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja pienentäminen. Endominesin ympäristö- ja vesitalousluvissa on useita vedenhallintaan liittyviä lupamääräyksiä, joiden toteutumista me Endominesilla sekä viranomaiset, seuraamme aktiivisesti.
Pampalo
Kaivosvesiä syntyy maanalaisen kaivoksen ja avolouhoksen kuivanapitovesistä ja valumavesistä, kuten sade- ja sulamisvesistä. Kuivatusvedet muodostuvat pohjavesivirtaamasta sekä sade- ja sulamisvesistä. Kuivanapitovesien määrä kasvaa louhinnan edetessä, louhoksen pinta-alan kasvaessa ja louhoksen syventyessä.
Maanalaisesta kaivoksesta ja louhoksista pumpattava vesi sisältää kiintoainetta, joka on lähinnä hienoksi jauhautunutta kiviainesta. Kuivanapitovedet sisältävät jonkin verran louhittavista mineraaleista peräisin olevia metalleja sekä jäämiä räjäytysaineista. Aiemmat vedenlaadun tarkkailut ovat todentaneet vaikutuksemme ympäristössä oleviin vesistöihin olevan vähäinen.
Kaivosvedet selkeytetään kaivosvesialtailla ja niitä voidaan johtaa tarvittaessa Lietojaan esimerkiksi tulvakaudella. Käsittelyä voidaan tarpeen mukaan tehostaa kemikaloimalla. Kaivosvedet pumpataan pääosin rikastushiekka-altaalle.

Rikastamo ottaa prosessivetensä selkeytysaltaasta. Rikastamosta tuleva rikastushiekkaliete johdetaan rikastushiekka-altaaseen, jossa hiekka erotetaan lietteestä laskeuttamalla. Erottuva vesi pumpataan selkeytysaltaaseen ja edelleen takaisin prosessiin. Altaista suotautuva vesi kerätään suotovesiojilla yhteen, jonka jälkeen vedet purkautuvat Riitasuon kautta Sivakkojokeen ja edelleen Hattujärveen. Suotovesien määrää ja laatua seurataan näytepisteellä.
Selkeytysaltaan ylitevesiä juoksutetaan tarpeen mukaan jälkiselkeytysaltaan kautta Riitaojaan, josta vedet ohjautuvat suo-ojastoa pitkin Sivakkojokeen ja edelleen Hattujärveen. Jälkiselkeytysaltaalla on mahdollista suorittaa kemikalointia kiintoaineen poistamiseksi.
Hosko
Avolouhokseen kertyy esimerkiksi sadevettä sekä vuotovesiä louhosalueen maa- ja kallioperästä. Sade- ja vuotovedet eli kaivoksen kuivatusvedet kerätään louhokseen rakennettavalle pumppaamolle, josta vedet pumpataan maan pinnalle tasausaltaaseen. Tasausaltaasta vedet johdetaan edelleen käsittelyaltaisiin.
Vesienkäsittely toteutetaan kaksivaiheisena allaskäsittelynä, joka koostuu käsittelyaltaasta sekä jälkikäsittelyaltaasta. Vesienkäsittelyssä kiintoaines laskeutuu altaiden pohjalle. Varsinainen vesienkäsittely toteutetaan käsittelyaltaassa, jossa arseeni tarvittaessa saostetaan ja kiintoaineet poistetaan kemikaloimalla. Tarvittaessa veden pH:ta myös säädetään kalkilla tai lipeällä.
Selkeytyneet vedet johdetaan virtaamamittauksen ja näytteenottopisteen kautta pintavalutuskentälle ja edelleen purkuojaan (Valkeapuro).
Tarkkailuohjelmat ja vedenlaadun tarkkailu
Endominesin ympäristötarkkailua tehdään Pampalon kaivoksen sekä Hoskon ja Rämepuron satelliittikaivosten tarkkailuohjelmien mukaisesti.
Vedenlaatua seurataan velvoitetarkkailun mukaisesti näytteenotolla neljä kertaa vuodessa. Velvoitetarkkailussa on mukana Pampalo, Hosko ja Rämepuro. Näytteenoton ja näytteiden analysoinnin suorittaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Lisäksi Endomines suorittaa omaehtoista vesien tarkkailua kaivosalueilla. Tarkkailu suoritetaan viikoittain ja kuukausittain. Lisäksi näytteenottoa tihennetään poikkeustilanteissa, kuten tulvien tai juoksutusten aikana.
Kaivosvesien hallintaan liittyvät velvoitetarkkailut raportoidaan tulosten saavuttua valvovalle viranomaiselle (ELY-keskus) sekä Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluun. Lisäksi vesien hallintaan liittyvät poikkeustilanteet raportoidaan ELY-keskukselle. Poikkeustilanteisiin ja kuormitukseen liittyvät asiat raportoidaan ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti vuosittain ELY-keskukselle ja Ilomantsin ympäristösuojelusihteerille .
Kaivosten sulkeminen
Kaivosten sulkemissuunnitelmassa on huomioitu vesien hallinta kaivoksen sulkeutuessa. Suunnitelman mukaisesti toiminnan päätyttyä louhosten kuivanapito eli veden pumppaaminen louhoksista vesialtaisiin lopetetaan. Maanalaiset louhostilat ja avolouhos täyttyvät pohja- ja pintavedellä. Louhostilojen pinnankorkeutta ja vedenlaatua tarkkaillaan jälkitarkkailuohjelman mukaisesti. Louhostilan täyttymisen edistyttyä arvioidaan vesienjohtamiseen mahdollisesti tarvittavat muutokset sen hetkisten vedenlaatutietojen mukaan.
Kaivoksen jälkihoitovaiheen vesienkäsittelyn tavoitteiksi on asetettu se, että käsittelyjärjestelmät edellyttävät mahdollisimman vähän valvontaa, ja että pumppauksista voidaan luopua. Lähtökohtana on, ettei läjitys- tai rikastushiekka-alueen suotovesiä tai louhosten ylivuotovesiä tarvitsisi käsitellä. Alueella kuitenkin varaudutaan vesienkäsittelyyn varaamalla riittävät alueet, rakennusmateriaalit ja resurssit käsittelyn toteuttamiseksi. Aktiiviseen tai passiiviseen käsittelyvaiheeseen tai käsittelystä kokonaan pois siirrytään, kun ympäristökuormitus saadaan hyväksyttävälle tasolle.