Pelas­tus­har­joi­tuk­set Hoskos­sa ja Pampa­los­sa paran­si­vat valmiut­ta poikkeus­ti­lan­teis­sa

Yhtiömme tärkein prioriteetti on työntekijöiden turvallisuus, ja tavoitteenamme on nolla tapaturmaa. Noudatamme turvallisuussääntöjä sekä -ohjeistuksia, tutkimme kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet, selvitämme juurisyyt ja varmistamme, että korjaavat toimenpiteet toteutuvat.

Tapaturmien ennaltaehkäisemiseksi oma henkilöstömme sekä urakoitsijoiden työntekijät raportoivat turvallisuushavaintoja yhteisellä havainnointityökalulla. Esihenkilöt sekä yrityksen johto tekevät säännöllisiä turvallisuuskävelyjä tuotantoalueillamme.

Merkittävimmät työturvallisuusriskit liittyvät kunnossapitotöihin, kaivoksen operatiivisiin töihin, työmaaliikenteeseen sekä kemikaalien ja räjähteiden käyttöön sekä varastointiin. Vuoden 2023 tapaturmataajuus yhtiössämme oli 34,1 ja lokakuussa vuonna 2024 se oli 8,5.

”Olemme parantaneet toimintamme turvallisuutta muun muassa muuttamalla kaivoksen louhintatapaa, panostamalla turvallisuusviestintään, koulutuksiin sekä päivittäiseen turvallisuusjohtamiseen. Keväällä käynnistimme laajan turvallisuuden kehittämisohjelman yhdessä dss+ -konsulttiyhtiön kanssa. Tapaturmataajuus on toimenpiteiden myötä laskenut, mutta mikään muu luku kuin nolla ei kelpaa”, Yhtiön turvallisuusasiantuntija Juha Sinkkonen sanoo.

Pelastusharjoituksia vähintään kaksi kertaa vuodessa

Turvallisuuden painopisteemme on ennakoivassa turvallisuustyössä, mutta on ensiarvoisen tärkeää varautua myös tuotantoalueen poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin. Pelastusharjoitukset ovat olennainen osa turvallisuuskulttuuriamme ja varmistavat, että työntekijät osaavat toimia hätätilanteissa.

”Järjestämme vuosittain lakisääteisesti kaksi pelastusharjoitusta yhteistyössä alueen pelastuslaitoksen kanssa. Lisäksi järjestämme omaehtoisesti kriisi- ja onnettomuustilanneharjoituksia henkilöstön osaamisen ja valmiuden tukemiseksi”, Sinkkonen sanoo.

Hoskossa harjoiteltiin toimintaa sairaskohtaustilanteessa

Lokakuussa järjestimme pelastusharjoituksen, jossa käytiin läpi oikea toimintatapa sairaskohtauksen sattuessa. Harjoituksessa evakuoitiin sairaskohtauksen saanut työntekijä työkoneen ohjaamosta.

”Kertasimme hätäpuhelun soittamista, tajuttoman henkilön ensiapua sekä potilaan siirtämistä evakuointialustalla kokoontumispaikalle. Harjoitus toteutettiin yhdessä alueen pelastuslaitoksen kanssa, sillä Hoskon tuotantoalue on myös heille uusi paikka”, Sinkkonen kertoo.

Simuloitu suuronnettomuusharjoitus kaivoksessa kehitti toimintaa

Huhtikuussa Pampalossa järjestettiin laaja pelastusharjoitus, jossa simuloitiin suuronnettomuustilannetta maanalaisessa kaivoksessa. Harjoitukseen osallistui koko Endominesin henkilöstö, tuotantoalueen urakoitsijat sekä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos usean yksikön voimin.

”Harjoituksen pääpaino oli vaativassa pelastustoiminnassa maanalaisessa kaivoksessa. Pelastusryhmämme harjoitteli vakavasti vammautuneen tajuttoman potilaan ensiapua sekä evakuointia. Simulaatio vaati sisäisen pelastusryhmän kokoamista ja johtamista, hätäensiavun antamista sekä yhteistyötä pelastajien kanssa. Kriisi- ja tilannejohtamista harjoiteltiin yhdessä pelastuslaitoksen operatiivisen johdon kanssa”, Sinkkonen kuvailee.

Vaativa ja moniosainen harjoituskokonaisuus onnistui hyvin ja turvallisesti, eikä harjoituksen aikana havaittu turvallisuutta vaarantavia virheitä. Harjoitus antoi nykyisen toimintakykymme kannalta varmuutta pelastusryhmän toimintaan ja auttoi myös löytämään konkreettisia kehityskohteita.

Turvallisuustyö on jatkuvaa kehittämistä

Turvallisuustyömme perustuu jatkuvaan kehittämiseen, jossa esihenkilöt osoittavat arjessa vahvaa omistajuutta turvallisuuden johtamiseen ja esimerkkinä toimimiseen. Edellytämme kaikilta työntekijöiltämme sekä urakoitsijoiltamme sitoutumista vastuulliseen, vuorovaikutukselliseen ja kehittävään turvallisuustyöhön.

”Turvallisuuskulttuurin muutos on pitkä prosessi, joka vaatii koko henkilöstön ja urakoitsijoiden panostusta sekä sitoutumista yhteiseen turvallisuustyöhön. Olen iloinen, että turvallisuushavainnointi sekä läheltä piti -tilanteiden raportointi on lisääntynyt tänä vuonna, samalla kun tapaturmataajuus on laskenut. Suunta on oikea”, Sinkkonen toteaa.