Endomi­ne­sin infoti­lai­suus veti tuvan täyteen kaivok­sen naapu­rus­toa

Keväiseen tupailtaan 28.4. saapui nelisenkymmentä Endominesin kuulumisista kiinnostunutta osallistujaa. Kuulijajoukko koostui pääosin kaivoksen naapuruston asukkaista, minkä lisäksi mukana oli Pogostan Sanomien toimittaja, konsulttiyritys AFRY:n ja ELY-keskuksen edustajat ja tietenkin Endominesin omaa henkilökuntaa.

Tupaillassa kuultiin tuotantojohtajan Ilkka Rädyn kertomana Endominesin strategiasta, tuloskehityksestä ja malminetsinnän suunnitelmista. Ympäristöpäällikkö Taina Kauhanen kertoi viimeisimmistä alueella tehdyistä ympäristötarkkailuista ja -tutkimuksista, kuten melu- ja tärinämittauksista sekä vesistöjen kalataloustarkkailuista. Lopuksi kehitysjohtaja Sampo Hirvonen avasi suunnitelmiamme liittyen Pampalon kaivoksen laajennukseen ja Karjalan kultalinjan kaivoshankkeeseen sekä meneillään olevan ympäristön vaikutusten arviointi (YVA) ohjelman tilannetta.

Tavoitteena vuosittainen kasvu

Endominesin tavoitteena on kasvattaa kullantuotantoa joka vuosi. Vuonna 2024 Pampalosta louhittiin 14 300 unssia kultaa, ja kuluvana vuonna tavoite on tuottaa arvokasta jalometallia jo 16 000–22 000 unssia (497,7 kg – 684,3 kg). Vuonna 2030 tavoitteenamme on nostaa tuotanto jopa 70 000–100 000 unssiin.

”Malminetsintä ja tuotannon aloittaminen uusilla alueilla mahdollistaa tämän kasvun”, totesi Ilkka Räty kuulijoille.

Viime vuonna malminetsintä keskittyi Pohjoiselle kultalinjalle Kartitsaan sekä Eteläiselle kultalinjalle Kuittilaan ja Korvilansuolle. Myös Ukkolanvaarassa otettiin maaperästä lupaavia moreeninäytteitä.

”Kahdessa vuodessa kultavarantomme on kasvanut 148 prosenttia. Kultavarantomme ovat nyt jo miltei puoli miljoonaa unssia”, Räty kertoi.

Tällä hetkellä malminetsintä käy kiivaana. Ukkolanvaarassa kairaukset ovat käynnissä ja syksymmällä siirrymme Muurinsuolle, Kuittilaan ja Korvilansuolle.

Viime vuonna tarkkailimme melua, tärinää ja kaloja

Syksyllä 2024 alueellamme tehtiin melu- ja tärinämittauksia, joiden tulokset ovat nähtävillä verkkosivuillamme kohdassa Ajankohtaiset julkaisut ja raportit. Mittausten perusteella Pampalon kaivoksen toiminnot, kuten työkoneiden äänet ja kaivosalueilta kuuluvat kolahdukset, vaikuttavat lähialueiden äänimaisemaan, vaikka keskiäänitasot eivät ylitä ohjearvoja. Hoskossa melutasot alittivat päivä- ja yöaikaiset ohjearvot, mutta hetkellisesti korkeat melutasot ja toiminnasta aiheutuvat melupiikit voidaan silti kokea häiritsevinä. Tärinän osalta louhinnoissa ei ylitetty raja-arvoja mittausjakson aikana.

Kestävän kehityksen mukaiseen työhömme kuuluvat säännölliset analyysit alueen vesistöistä ja pohjavedestä. Teemme säännöllisesti myös kalataloustarkkailua. Viime vuonna kalataloustarkkailua tehtiin Hoskon alueen vesistöissä. Tarkkailun kohteena olivat ensisijaisesti luontaisesti lisääntyvät virtavesikalat Petäjäjoessa ja Haapajoessa. Saadut tulokset viittaavat jokien tilassa tapahtuneisiin muutoksiin. Petäjäjoen tapauksessa kyse on todennäköisesti vedenlaadullisista tekijöistä, sillä vesi on hyvin humuksista sekä ajoittain mahdollisesti hapanta. Haapajoen rakennetta on muokattu voimakkaasti uittoperkuilla, mikä on heikentänyt sen tilaa luonnontilaan verrattuna. Haapajoenkin vesi on lisäksi humuksista, mitä on todennäköisesti voimistanut hajakuormitukseen vaikuttava maankäyttö, eli metsien ja soiden kuivatusojitukset. Tarkemmat tulokset ovat luettavissa verkkosivuillamme.

Lisätietoja vastuullisuustyöstämme löytyy vastikään julkaistusta Vastuullisuusraportista.

Kaivostoiminta kasvaa ja kehittyy

Suunnittelemme Pampalon kaivoksen toimintojen laajentamista ja uusien kultaesiintymien ottamista tuotantoon noin 17 km Pampalon tuotantoalueen eteläpuolella eli Eteläisellä kultalinjalla noin vuodesta 2030 alkaen. Eteläiseen kultalinjaan kuuluvat Kuittilan, Korvilansuon, Muurinsuon, Kelokorven ja Ukkolanvaaran esiintymät. Tällä hetkellä tunnetuilla malmivaroilla ja arvioiduilla tuotantomäärillä tuotannon keston arvioidaan olevan alueella noin 13 vuotta.

”Toiminnan aikana tehdään aktiivisesti malminetsintää, jonka tarkoituksena on kasvattaa alueen kultavarantoja. Kultavarantojen kasvaessa kaivoksen elinkaariarvio pitenee”, kehitysjohtaja Sampo Hirvonen huomautti.

Kullan lisäksi Eteläisen kultalinjan esiintymistä on löydetty EU:n listaamaa kriittistä mineraalia, volframia, sekä monilla teollisuuden aloilla tarvittavaa molybdeenia.

”Kulta on arvokas metalli, jonka arvo säilyy maailman epävakaudesta huolimatta. Lisäksi volframi ja molybdeeni ovat tärkeitä teollisuusmetalleja, joita suurvallatkin havittelevat”, Hirvonen sanoi.

Suurin volframin tuottaja on tällä hetkellä Kiina, joka tuottaa vuosittain yli 80 prosenttia tuotetusta volframista. Kuittilasta voisi tulla merkittävä volframin tuottaja Euroopan mittakaavassa.

Uuden kaivoksen avaaminen luo Ilomantsin alueelle työpaikkoja sekä suoraan kaivostoimintaan että epäsuorasti tukipalveluihin, kuten kuljetuksiin ja huoltoon. Arvioidemme mukaan uusi tuotantolaitos toisi alueella 200–400 uutta työpaikkaa.

YVA-menettelyssä tarkastelussa eri hankevaihtoehdot

Ympäristön arviointimenettelyssä tarkastellaan eri vaihtoehtoja kaivostoiminnan toteuttamiseksi. Vaihtoehtojen arviointi on kesken, ja tällä hetkellä vaihtoehtoina ovat:

– Pampalon nykyisen kaivosalueen laajentaminen niin, että malmien rikastaminen voidaan keskittää Pampaloon.

– Rikastamon rakentaminen Eteläiselle kultalinjalle, joko Muurinsuolle tai Korvilansuolle.

– Toimintojen sijoittaminen siten, että Pampaloon keskitetään kultamalmin rikastus ja Eteläiselle kultalinjalle volframi-molybdeenimalmin rikastaminen.

Hankevaihtoehdoissa otetaan huomioon ympäristötarkkailun tulokset, joista kerromme tarkemmin, kun raportit ovat valmistuneet.  

Kehitysjohtaja Sampo Hirvonen, kaivospäällikkö Pasi Hietanen, ympäristöpäällikkö Taina Kauhanen, tuotantojohtaja Ilkka Räty

Kuvat: Suvi Palosaari.