YVA-kuule­mis­ti­lai­suus kokosi runsaan yleisön Ilomant­siin

Tilaisuus oli suunnattu kaivoksen naapuruston asukkaille ja kaikille hankkeesta kiinnostuneille. Paikan päälle kokoontui noin 70 kuulijaa, ja lisäksi 40 henkilöä seurasi tilaisuutta etäyhteyden kautta.

Ilta alkoi LVV:n Jutta Mikkosen katsauksella ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja sen tavoitteisiin. Mikkosen mukaan YVA:n tehtävänä on ehkäistä tai minimoida hankkeen haitallisia ympäristövaikutuksia jo suunnitteluvaiheessa.

”YVA-ohjelma kertoo, mitä tehdään, kuka tekee ja millä aikataululla. Vaikuttaa voi lähettämällä palautteen 18.3. mennessä”, Mikkonen muistutti.

Eteläisen kultalinjan hanke vahvistaa alueen elinvoimaa

Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen esitteli yhtiön näkymiä ja korosti hankkeen taloudellista merkitystä Pohjois-Karjalalle. Viime vuosien tuotanto Pampalossa ja Hoskossa on kasvanut vahvasti, ja uuden tuotantolaitoksen myötä vuotuinen kultatuotanto nousisi arviolta 70 000–100 000 unssiin noin vuoteen 2030 mennessä. Uusi laitos työllistäisi 400–600 henkilöä ja loisi pitkäaikaista talouskasvua.

”Tavoitteemme on rakentaa suomalainen menestystarina, joka perustuu sekä kultaan että sen mukana louhittaviin kriittisiin mineraaleihin. Vastuullisuus on kaiken lähtökohta – haluamme, että kaivosvedet ovat yhtä puhtaita tai puhtaampia kuin luonnonvedet ja että voimme olla ylpeitä tavastamme toimia,” Vyhtinen totesi. Hän painotti myös Ilomantsiin jääviä verotuloja ja sitä, ettei tuotantoa tulla siirtämään pois paikkakunnalta.

Uusi tuotantolaitos valmistuisi noin vuonna 2030

Hankkeeseen liittyvät esiintymät sijaitsevat Ukkolanvaarassa, Muurinsuolla, Korvilansuolla ja Kuittilassa. Kokonaislouhintamäärät ovat merkittäviä: kultamalmia arviolta 33 miljoonaa tonnia sekä volframia ja molybdeenia sisältävää malmia noin 13 miljoonaa tonnia. Louhittavaa riittää vuosiksi, ellei vuosikymmeniksi tästä eteenpäin.

”Esiintymät otetaan käyttöön vaiheittain, ja louhittujen alueiden sulkemistoimet, kuten maisemointi, tehdään sitä mukaa kun tuotanto etenee. Uuden tuotantolaitoksen rakentamiseen varataan noin 2–3 vuotta ennen toiminnan käynnistämistä”, kehitysjohtaja Sampo Hirvonen sanoi.

Kuusi vaihtoehtoa kaivostoiminnan toteuttamiselle

AFRY:n Maarit Korhonen esitteli tilaisuudessa Eteläisen kultalinjan hankevaihtoehdot. Vaihtoehdoissa rikastamon sijoituspaikka vaihtelee Pampalosta Muurinsuolle, Korvilansuolle tai Ukkolanvaaraan. Lisäksi mukana on nollavaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta, ja ns. nolla+-vaihtoehto, jossa Pampalon toimintaa jatketaan ja rikastushiekalle rakennetaan lisätilaa.

Rikastusprosessien tarkemmassa suunnittelussa tarkastellaan useita tekniikoita: kultaa ja volframi–molybdeenimalmia voidaan rikastaa vaahdotuksella, painovoimaerotuksella tai liuotusmenetelmällä. Tuotteina syntyy kultaa joko rikasteena tai doré-harkkoina sekä volframi- ja molybdeenirikasteita. Rikastusprosessin valinta tarkentuu viimeistään YVA:n selostusvaiheessa.

Vesienkäsittely on keskeinen osa kestävää kaivostoimintaa

Tilaisuudessa kuulijoita kiinnosti eniten vedet ja se, miten Endomines tulee pitämään huolta ympäröivien vesistöjen säilymisestä puhtaana.

”Vesienhallinta on yksi tärkeimmistä tulevan tuotantolaitoksen prosessisuunnittelun osista. Meillä on apunamme Suomen parhaan vesiasiantuntijat”, Hirvonen totesi.

Kaivosalueen vedet koostuvat louhoksesta poistettavasta sekä sivukivi- ja rikastushiekka-alueilta kertyvästä vedestä. Louhoksiin vettä kertyy sade- ja sulamisvesistä, maastosta valuvista pintavesistä sekä kallion raoista louhokseen tihkuvasta pohjavedestä. Vesi sisältää louhinnan seurauksena kivipölyä ja mahdollisia räjähdysainejäämiä. Sivukivi- ja rikastushiekka-alueilla vesi suotautuu materiaalin läpi ja kerätään käsittelyyn. Louhosvesi selkeytetään altaissa ennen veden puhdistusprosesseja ja vesistöihin johtamista.

”Kierrätämme vettä niin paljon kuin mahdollista rikastamoprosessissa, kaivostoiminnassa ja pölynhallinnassa. Tavoitteemme on minimoida sekä järvistä otettavan että niihin palautettavan veden määrä”, Hirvonen kertoi.

Ohjelmassa arvioidaan ympäristön nykytila ja hankkeen vaikutukset

YVA-ohjelmassa tarkastellaan laajasti hankkeen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisten elinpiiriin. Arvioinneissa selvitetään, miten kaivostoiminnan laajeneminen vaikuttaisi asutukseen, loma-asutukseen ja alueen virkistyskäyttöön. Pohjavesien osalta todettiin, ettei toiminta sijoitu luokitelluille pohjavesialueille, mutta alueelle on asennettu pohjavesiputkia, joista veden laatua seurataan säännöllisesti jo ennen kaivostoiminnan aloittamista.

Vesistöjä on tutkittu näytteenotoin vuodesta 2024 lähtien, ja seuranta jatkuu hankkeen edetessä.

”Arvioitavia kokonaisuuksia ovat muun muassa vedenlaatu, kuormitus, virtaamat, sedimentit, planktonyhteisöt, pohjaeläimet ja kalasto. Tavoitteena on, että vastaanottavien vesistöjen tila säilyy vähintään yhtä hyvänä kuin ennen toiminnan aloittamista”, AFRY:n Maarit Korhonen sanoi.

Luontoselvitykset ovat keskeinen osa YVA-menettelyä. Eteläisellä hankealueella on kartoitettu kasvillisuutta, luontotyyppejä ja eläimistöä vuodesta 2024 alkaen, ja selvityksiä jatketaan vuoden 2026 maastokaudella.

Selvitykset sisältävät muun muassa saukko-, pöllö-, lepakkokanta-, kana- ja pesimälinnusto- sekä viitasammakkoselvityksiä sekä sudenkorentojen ja sukeltajakuoriaisten kartoituksia. Lisäksi tehdään pöly- ja melumallinnuksia ja arvioidaan hankkeen vaikutukset Koitajoen Natura-alueeseen.

”Laajat, tosin varsin karut avosuot, ovat Eteläisen kultalinjan alueen merkittävin kasvillisuus- ja luontotyyppiarvo sekä pienet luonnontilaisina säilyneet suolammet. Pampalon alue on Eteläistä kultalinjaa luonnonarvoiltaan huomattavasti monipuolisempi alue. Alueella on vanhaa kuusivaltaista metsää, joissa on uhanalaista kääväkäslajistoa sekä luonnontilainen noro”, Korhonen kertoi.

Kaivoksen sulkeminen suunnitellaan jo ennen toiminnan aloittamista

Kaivoksen sulkeminen suunnitellaan alusta alkaen siten, että alue ei aiheuta haittaa ihmisille, eläimille tai ympäristölle lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Sulkemistoimet, kuten maisemointi ja rakenteiden turvallinen poistaminen, etenevät rinnakkain kaivostoiminnan kanssa sitä mukaa kun eri esiintymät louhitaan loppuun.

Tilaisuuden lopuksi Sitowisen Nestori Grönholm valotti, miten kaavoitus- ja YVA-prosessi nivoutuvat toisiinsa, vaikka ne ovatkin erillisiä toimintoja.

Kerro mielipiteesi 18.3. mennessä

YVA-ohjelma on nähtävillä 18.3.2026 saakka, ja lausunnot sekä mielipiteet voi toimittaa osoitteeseen: kirjaamo@lvv.fi tai Lupa- ja valvontavirasto, PL 20, 13035 LVV.