Pääsisältöön
Pääsisältöön

Malmi­net­sin­tä on ratkai­se­van tärke­ää kaivos­yh­tiön kasvun turvaa­mi­sek­si

Kaivosyhtiön toiminnan kehittäminen, laajentaminen ja tulevaisuuden turvaaminen edellyttää jatkuvaa uusien malmiesiintymien etsintää. Suomen kallioperässä on erinomainen malmipotentiaali, ja sitä pyritään hyödyntämään malminetsintäinvestoinneilla, jotta kasvavaan mineraalien ja metallien kysyntään voidaan vastata kotimaisilla ja vastuullisesti hankituilla raaka-aineilla.

Malminetsinnällä tarkoitetaan geologisia, geofysikaalisia ja geokemiallisia tutkimuksia, joita käytetään mineraaliesiintymän koon ja laadun paikantamiseen ja määrittämiseen. Se edellyttää geologisia tutkimuksia, jotta ymmärretään, mitkä kallioperän osat ovat potentiaalisia. Tutkimusprosessin aikana tieto mahdollisen löydön sijainnista ja luonteesta tarkentuu vähitellen.

Tutkimus on monivaiheinen prosessi.

Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan ja valitaan tutkimusalue käytettävissä olevien tietojen perusteella. Suunnitteluvaiheeseen kuuluu olemassa olevien geologisten tietojen tarkastelu, alueen ominaispiirteiden, muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi GTK:n tutkimustiedon hyödyntäminen sekä alueen geologian ja malmipotentiaalin tarkastelu yleisesti.

Tarvittaessa määritellään tutkittava alue ja tehdään varausilmoitus niille alueille, missä se on soveliasta. Varausvaiheessa yrityksellä on vielä epätarkka kuva alueesta, joten varaus kattaa laajan alueen. Kaivoslaissa määritelty varaus antaa yrityksille oikeuden muun muassa geologiseen kartoitukseen. Varaus antaa yrityksille myös etuoikeuden hakea malminetsintälupaa ja siten siirtyä varsinaiseen kohdennettuun tai tavoitteelliseen malminetsintätyöhön.

Alkuvaiheen etsintämenetelmiä ovat geokemiallinen näytteenotto, lohkare- ja kallioperäkartoitus sekä geofysikaaliset lennokkimittaukset. Näiden tutkimusten tulokset auttavat geologeja keskittämään ponnistelunsa pienempiin alueisiin, joilla malmiesiintymän potentiaali näyttää olevan suurin. Tämän vuoksi malminetsintäluvat ovat paljon pienempiä kuin varaus.

Jos alue vaikuttaa lupaavalta, seuraava vaihe etsinnässä on kerätä lisätietoja, jotta voidaan luoda vahvat kohteet kairaukselle. Tähän prosessiin kuuluu yksityiskohtaisempia geokemiallisia ja geofysikaalisia tutkimuksia, joita varten tarvitaan tutkimuslupa. Näihin tutkimuksiin sisältyy vähän vaikutuksia aiheuttavia tutkimusmenetelmiä, kuten maanäytteenotto ja geofysiikka. Näiden yksityiskohtaisten tutkimusten tulosten saatuaan geologit esittävät tulkinnan kairauskohteen mahdollisesta koosta. Kairauskohteita verrataan toisiinsa, ja vain lupaavimmat kohteet testataan pienellä timanttikairausohjelmalla. Jos kohdetta testaavan kairausohjelman tulokset ovat hyviä, yhtiö ilmoittaa löydöstä.

Malminetsinnän loppuvaihe riippuu aiemmin tehtyjen töiden tuloksista. Jos tulokset eivät ole riittävän lupaavia, hankkeesta luovutaan alueen malmipotentiaalin puuttumisen tai riittämättömyyden vuoksi. Jos tulokset ovat lupaavia, malminetsintää jatketaan timanttikairauksilla, joilla testataan juuri löydetyn mineraaliesiintymän kokoa ja laatua. Poraushankkeen aikana esiintymää koskevat tiedot tarkentuvat jatkuvasti.

Jos yritys hakee kaivoslupaa, sillä on jo tarkka kuva esiintymästä. Siksi kaivoslupa kattaa pienemmän alueen kuin tutkimuslupa.

Malmi­net­sin­nän tarkoi­tuk­se­na on löytää kallio­pe­räs­tä mineraa­lie­siin­ty­mä, jota voidaan hyödyn­tää talou­del­li­ses­ti.

Teknologia parantaa malminetsinnän tarkkuutta ja vähentää kalliiden kairausten tarvetta

Geologinen mallintaminen, geokemialliset tutkimukset ja geofysikaaliset lennokkimittaukset ovat jatkuvasti kehittyviä työkaluja. Näiden menetelmien ympäristövaikutukset ovat vähäiset, ja niiden käyttö malminetsintäprosessin alkuvaiheessa lisää malminetsintäprosessin myöhempien vaiheiden onnistumisprosenttia. Nämä jatkuvasti kehittyvät tekniikat vähentävät myös kalliiden kairausten tarvetta. Poraukset aloitetaan vasta sitten, kun useilla eri menetelmillä saadut geofysikaaliset ja geokemialliset mittaukset osoittavat, että malmiesiintymä on erittäin todennäköinen. Teknologisista mahdollisuuksista huolimatta poraaminen on edelleen ainoa tapa saada tarkkaa tietoa kallioperästä malmiesiintymän löytämiseksi.